Tunnustus..

Tunnustuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Kiitokset kuuluu siis Lauralle, jonka mielestä meillä on selvästi jotain tunnustettavaa.

Annan tunnustuksen innon Iralle, Hennalle, Millalle, Julianalle, Oonalle, Marille, Sonjalle ja Sannalle.

tästä se lähtee..

*Haluaisin osan Jazzyn ahneudesta. Koulussa ei yhdeksän aikoihin tarvitsisi pohtia miksi aamulla ei ruoka maittanut ja miksi jalat vipottavat kohti vakipaikkaa (koulun kioskia/ravintolaa).

*Jazzysta piti tulla kotikoira, jonka kanssa käydään vain lenkillä ja harjoitellaan temppuja. Kuinkas kävikään? Näyttelyt vie suuren osan ajasta ja niissä käydään aina kun on mahdollista. Loppuvuoden näyttely kalenteri pullottaa..rahapussi ei niinkään.

*Vihaan junan vaihtoja. Kiitos Kuopion valmennusviikonlopun. Kiire oli melkoinen ja paniikki varma. Toistaiseksi junaan on aina ehditty, mutta tulevaisuudesta en tiedä. (miten niin elän viellä eilisessä valmennusviikonlopussa?)

*Istun päivisin liikaa koneella tai naputtelen viestejä tunneilla. Tosin tämä johtuu kavereista/ystävistä, joita en näe "normaalisti" arkena. Asianomaiset saavat tunnistaa itsensä tästä.

*Ensivuoden haave haaveena on saada harrastuskoira taloon. Haave näyttää kylläkin toteutumattomalta, mutta aina saa haaveilla. Roduista päälimmäisenä pyörii tällä hetkellä portugeesi (ofc.) ja englanninspringerspanieli.

*Jazzyn turkin alla vainoaa monsteri (maha), joka jakelee käskyjä. Kohteeksi joutuvat useimmiten pöydällä olevat ruoat. Oleellinen asia ei toki ole se, missä ruoka on vaan miten sen saa toimitettua koiran ohjaajalle (mahalle).

*Tarkoituksena on saada Jazzysta valio kahden tulevan vuoden sisällä. Ennen sitä ei turkki lähde tai jos lähtee niin se palaa pian takaisin (toivottavasti) parin vuoden sisällä. Päinvastaisesti valionarvon saavutettuaan se pääsee eroon karvoistaan, ellei ole pakkasta. Lupaan myös, että Jazzya näkee muutamissa veteraani luokissa, jos sen pää ja terveys sen sallii.

*Kaupassa käydessäni kyttään ensimmäisenä jakku-hame-housu-kenkä osastot näyttely vaatetusta etsiessäni. En pidä sitä normaalina, mutta tiedän muutaman muunkin käyttäytyvän samalla lailla (lienee lohdullista).